Jasminen muistoksi

3.12.08 keskiviikko

Aloitan tänään uuden blogin Jasminen muistoksi.

Jasmine oli ystävällinen ja iloinen ja hänen elämänsä oli täyttä elämää loppuun asti.

Haluan häntä muistaen aloittaa blogin, jolla voin tuoda jollain tavalla esille sitä, miten valloittava ihminen hän luonteeltaan oli. Hän sanoi usein minulle: "Äiti, rakastan sinua."

Jasminella oli huumorintajua ja hän jaksoi sairaudestaan huolimatta olla myönteinen ja kiinnostunut kaikesta uudesta.

Oheinen kuva on viime maaliskuulta, jolloin Jasminella ei ollut hiuksia, mutta elämisen intoa hänellä oli sitäkin enemmän.

En voi unohtaa Jasminea koskaan. Hän on aina muistoissa mukana läpi elämäni. Odotan päivää, jolloin tapaamme jälleen. Siihen asti yritän elää ilman itsesäälissä ja ikävässä rypemistä ja hyväksyä sen, että Jasmine ei enää ole fyysisesti täällä luonamme. Opettelen nyt luopumista.